kieli

Tuukka, rakas murheenkryyni

Olen mukana eräällä suljetulla keskustelupalstalla, jolla käytiin hiljattain viestinvaihtoa nimistä ja niihin liittyneistä sattumuksista. Työnsin lusikkani viestisoppaan seuraavalla omakohtaisella kirjoituksella, jonka ajattelin kepeydestään huolimatta jakaa myös täällä. Olenhan kirjoittanut itsestäni varsin vähän.

Saattohoitoa Kouvolan asemalla

Yksi elämäni suurista intohimoista on kielellinen huumori. Rakastan kielellä leikittelyä kielioppi- ja sopivaisuussääntöjen rajoja hipoen. Sanoinpa kerrankin ensimmäistä jauhelihakastikkeen tapaistani “epähuonoksi”, koska se ei ollut missään nimessä hyvää, muttei huonoakaan. Aina silloin tällöin onnistun päätymään näine taipumuksineni kummallisiin, joskus hiukan noloihinkin tilanteisiin. Tässäpä eräs esimerkki, joka on onneksi yksistään hauska.